Reippaita rivejä

Avainsana: kaavoitus / Palaa edelliselle sivulle

Saari, saari, Hietasaari

12. joulukuuta 2016, 22:00

Kesäkuu 2013: Hietasaaren kaava oli lausuntokierroksella eri johto- ja lautakunnissa. BusinessOulun johtokunnassa tein lausuntoon muutosesityksiä, jotka eivät saaneet kannatusta. Jätin eriävän mielipiteen johtokunnan jättämään lausuntoon, se koostui lähinnä kolmesta asiasta:

1.  asemakaavaluonnos oli osin ristiriidassa yleiskaavaa varten tehtyjen taajamakuva- ja täydennysrakentamisselvitysten kanssa

2. liikenteellisesti kohde ei mahdollista hankkeen laajenemista tulevaisuudessa, pysäköintipaikkojen riittävyys oli kyseenalainen, muiden toimintojen syntyminen huvipuistohankkeen yhteyteen ei mahdollista tilan puutteen vuoksi.

3. kansalaisvastustus tullenee vaikuttamaan hankkeen menestykseen – – siksi Yhdyskunta- ja ympäristöpalvelujen ja BusinessOulun tulisi aktiivisesti etsiä vaihtoehtoista sijoituspaikkaa huvipuistokonseptille

Kaava lähti tuolloin eteenpäin muokattavaksi luottamuselimistä ja kuntalaisilta saadun palautteen perusteella. Julkinen keskustelu hiljeni hetkeksi ja kaavoitus teki yhteistyötä alueen toimijoiden kanssa konsensuksen löytämiseksi.

Kun kaava tuli muutosten ja yhdyskuntalautakunnan käsittelyn jälkeen kaupunginhallitukseen tänä syksynä, se oli muuttunut kahdeksi kaavaksi, kun alueen käyttäjien, palstaviljelijöiden ääntä oli kuunneltu. (Mielestäni varsinkin tuo palstaviljelypuoli eli Vaaskiventien kaava on varsin onnistunut. Se toteuttaa jopa pienimuotoista, huvikumpumaista rakentamista ja kulttuurihistoriallista perimää – ja nyt tästä hienosta harrastuksesta pääsee toivottavasti osalliseksi useammat!)

Tänä iltana valtuustossa äänestettiin ensin siitä, jätetäänkö kaava pöydälle ja käsitellään vasta ensi vuoden puolella. Olisin ollut valmis antamaan vielä tilaa terapeuttiselle keskustelulle, vaikka pääpiirteittäin argumentit puolin ja toisin ovat hyvin tiedossa. Seuraavaksi äänestettiin siitä, palautetaanko kaava valmisteluun niin, että siitä poistetaan huvipuiston varaus ja pysäköintipaikat. Äänet jakautuivat pohjaesityksen voittaessa 50–15–2 ja itsekin olin hyväksymisen kannalla.

Hietasaari on keskustan läheisyyden johdosta kovan maankäytön paineen alaisena. Itse kannatan täydennysrakentamista keskustassa ja keskustan läheisillä alueilla. Esimerkiksi Heinäpäässä ja Tuirassa on tiivistämisen varaa. Tiivistäminen mahdollistaa eheän ja edullisen infrastruktuurin sekä joukkoliikenteen kehittämisen, mutta sillekin on paikkansa. Toppilansalmen molemmin puolin rakennetaan jo, ja Vaakunakyläänkin tulee asutusta. Jututettuani alueen yrittäjiä hekin totesivat, että kaava voisi mahdollistaa sen, ettei saarta kaavoiteta täyteen kerrostaloja. Mieluummin näen Hietasaaressa matkailijoita ja meren kuin betonitalojen meren.

Kulttuurihistoriallisesti arvokas Hietasaari ei muuten ole ollut aiemmin metsää, vaan viljelyaluetta. Hietasaari pääsi metsittymään, kun vakituinen asutus maatilojen myötä väheni 1950–1960-luvuilla. Tuo kehitys ei ole kuitenkaan ollut huono asia. Hyväksytty kaava jättää saareen vielä vihreääkin. Korkeampaa puustoa säilyy ulkoilureittien ympärillä, vaikka parkkipaikkojen vuoksi siirrettyjen viljelypalstojen alta istutusmetsä kaadetaankin.

Kaavaa itsessäänhän ei vastusteta, eikä huvipuistoa, vaan sanotaan, että huvipuisto ei sovi Hietasaareen. Hietasaaren rauhaa ei kuulemma häiritse toimintaansa laajentava Vauhtipuisto, Meri Oulun kesäteatteri tai tanssipaviljonki, saati majoituskapasiteettia hyödyntävät alueella matkailijat – ainoastaan huvipuiston kiljahdukset pilaavat idyllin. Ainoastaan huvipuiston käyttäjät tulevat autoilla, jotka vaativat parkkipaikkoja.

Argumentoidaan, että huvipuisto voisi mennä Kempeleeseen. Tai radan varteen. Tai meren päälle. Tai mihin vaan. Voi toki mennä, jos yrittäjä niin haluaa. Voihan Hietasaareen huvipuistolta vapautuvalle tontille tuoda jotain muuta toimintaa. Voihan se olla niinkin, että yrittäjän rahoitus on jo kadonnut seitsemän vuoden jahkailun aikana ja joudumme/pääsemme tämän vaihtoehdon eteen. Samaten monet tahot esittävät ideoita siitä, mitä muuta huvipuiston sijasta Hietasaareen voisi tulla. Mutta missä on samanmoinen jono toteuttajia näille visioille? (Jos ihan totta puhutaan niin näitä toimintoja; kotieläinpihaa, melontaa jne. on tulossa jo nytkin, jee!) Antaa siis yrittäjän yrittää ja katsotaan, mihin se riittää.

Nallikarin ranta saatiin hienoon kuntoon EU-hankkeen rahoituksella. Oulun kaupungin oma leirintäalue on juuri saanut valmiiksi uudet loma-asunnot. Ei ole Edenissä viime aikoina käyneelle yllätys eikä mikään salaisuus, että kylpylähotelli kaipaa remonttia, jota ei tulla tekemään, jos alue ei muuten houkuttele kävijöitä. Oulussa ei ole ”sitä matkailukohdetta” joka muista isommista kaupungeista löytyy. Hietasaari-kokonaisuus voi olla se. Luontomatkailun tarpeisiin ja metsäkokemuksia kaupunkilaisille tuomaan syntyköön Sanginjoki.

 

hyväksytty


Täydennysrakentaminen ja tarkoituksenmukaisuus

24. lokakuuta 2013, 6:51

Mielipidekirjoitukseni julkaistiin Kalevassa 24.10. Tässä kirjoitus muokkaamattomana.

***

Viime Oulun kaupunginvaltuuston kokouksessa käytiin keskustelua täydennysrakentamisen hyödyistä pitkän käsittelyn läpikäyneen Höyhtyänpuiston täydennysrakentamiskaavan yhteydessä. Useat puheenvuorot totesivat, että täydennysrakentaminen on ekologista sekä hyvä tapa säilyttää alueen olemassaolevat palvelut. Viime perjantaina päättäjät ja virkamiehet istuivat maankäytön seminaarissa, jossa todettin että yhdyskuntarakenteen tiivistämiseksi täydennysrakentaminen on välttämätöntä.

Kaupungin tontinluovutuksessa on törmätty ongelmaan: uusilla asuinalueilla palvelujen ajoitus ja volyymi eivät palvelekaan omakotirakentajia. Omakotitontteja haetaan hanakasti; yhtä Hiukkavaaran tonttia kohden saapui jopa useita kymmeniä hakemuksia. Toisaalta Oulun seudun asukasbarometrin 2011 mukaan kerrostaloasuminen oli nostanut suosiotaan merkittävästi 17:stä 25:een prosenttiin. Tämä nouseva trendi näkyy vahvemmin jo muualla Euroopassa ja eteläisemmässä Suomessakin. Kerrostaloasujiksi haluavat aikaisempaa enemmän muun muassa nuoret lapsiperheet.

Viime kesäkuussa kaupunginhallitus hyväksyi Oulun keskusta-alueen taajamakuva- ja täydennysrakentamisselvityksen jatkosuunnittelussa ohjeellisena noudatettaviksi. Näissä suunnitelmissa esimerkiksi Tuiraan tulisi merkittävää täydennysrakentamista sekä uusien kerrostalojen että lisäkerrosten muodossa. Tuiran täydennysrakentamiskohteet näyttävät kuitenkin tänä päivänä olevan valtaosin pienempiä sijoitusasuntoja yksityisen vuokramarkkinan tarpeisiin, kun alueella olisi jo lapsiperheitä varten useiden päiväkotien lisäksi neuvola, terveysasema, päivittäistavarakauppoja, julkisen liikenteen kulkuyhteydet, apteekki ja koulut ala-asteesta lukioon. 70-luvun korkeat kolmiot eivät täytä nykyperheiden tilantarvetta, ja kohtuuhintaiset perheasunnot puuttuvat myös uudistuotannosta. Väestöennusteen mukaan lasten määrä alueella pienenee entisestään.

Täydennysrakentamista tulisi tehdä ylläpitäen ja tukien jo tehtyjä investointeja. Esimerkiksi lapsiperheitä ajatellen sysäämällä heidät uusille asuinalueille törmätään vain uuteen investointi- ja palvelujen järjestämisen tarpeeseen. Älykkäällä kohderyhmiä ajattelevalla täydennysrakentamisella voidaan myös estää alueiden eriytymistä ja luoda heterogeenisiä asuinalueita, joissa eri sosiaaliryhmiin kuuluvat kuntalaiset eivät vain asu, vaan elävät.

Kaupungin tulisi pystyä ohjaamaan rakennuttajia voimakkaammin rakentamaan kullekin alueelle tarkoituksenmukaisia asuntoja. Keppi ei toimi, kun talous on matalapaineessa. Porkkanoita on ryhdyttävä kartoittamaan – olisiko kyseessä maanvuokrien alennukset, avustukset vai edullista kaupanpäällistä rakennusoikeutta toisaalta? Julkinen sektori voisi säästää merkittävästi palvelujen toteutuksessa, jos vanhoja alueita saataisiin “päivitettyä”. Tuira voisikin toimia pilottialueena tällaisten käytäntöjen etsimiseen.

hyväksytty