Lapsen oikeutta päivähoitoon ei tule rajoittaa
(Mielipidekirjoitukseni, julkaistu Kalevassa 3.11.2015)
Oulun kaupungin tulisi Helsingin tavoin jättää rajaamatta lapsen subjektiivinen päivähoito-oikeus vanhemman työmarkkinastatuksen perusteella. Sen sijaan tulisi edelleen panostaa olemassa olevaan hyvään palveluohjaukseen ja palvelutarjontaan.
Subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajaaminen niin, että kokopäivähoitoa tarjottaisiin vain niile lapsille, jonka vanhemmat opiskelevat tai ovat töissä, lisäisi turhaa byrokratiaa, seurantaa ja valvontaa. Epätyypilliset työsuhteet, työllisyystoimenpiteet, freelance-työ ja muut työn ja työttömyyden välimaastossa kulkevat työmuodot ovat yleistyneet nyky-yhteiskunnassa. Lisäksi Oulun kaupunki on nuorisotyöttömyydessä valtakunnan “kärkisijoilla”. Kokopäivähoitoa ei tulisi rajata lapselta myöskään siksi, että hoitomahdollisuus edistää työttömienkin vanhempien yleistä toimeliaisuutta.
Pari vuotta sitten Oulussa voimaan tullut varhaiskasvatuskerhojen maksuttomuus on menestystarina. Kun asiakasmaksut poistettiin, kaupungille edullisempien palvelujen piiriin siirtyi vapaaehtoisesti lapsia sadoista perheistä, ja kustannusvaikutus oli positiivinen. Siksipä vuosia suunniteltu päivähoidon tuntiperusteinen laskutus tulisikin saattaa pian käytäntöön, sillä silläkin olisi ohjaava eli palvelutarvetta vähentävä vaikutus.
On myös tärkeää huomata, että tähän saakka yksityisen sektorin tuottamissa päivähoitopalveluissa osapäivähoidon osuus on ollut pyöreä nolla, vaikka yksityisen hoidon osuus on jo 36%. Kaupunki on siis maksanut kyselemättä kaikista yksityisessä hoidossa olevista lapsista kokopäivähoidon palvelusetelin summan. Nyt, kun myös yksityiset palvelutuottajat velvoitetaan tarjoamaan kevyempiä kerhoja ja osapäivähoitoa asiakasperheille, voidaan olettaa osapäivähoidon yleistyvän ja kustannusten pienenevän ilman hallituksen pakkoakin.
Hilkka Haaga
kaupunginhallituksen jäsen
Vasemmistoliitto
