Viime viikko meni osaltani lähes kokonaan todelliselta maailmalta eristäytyen. Koko kesän ajan työn alla ollut projekti läheni päätöstään, H-hetkeä. Mitä maailmalla tapahtui sillä aikaa? Täytynee siirtyä suoraan kuluvaan viikkoon itsensä päivittämiseksi. Uutisia: Java 7 on susi. Kilometrikorvausten pienennys käsittelyyn keskiviikkona. Big Brother kausi X alkaa. Ja sitten: Oulu-lisästä lakkautusesitys?!

Otetaanpa tähän alkuun nämä vakiofaktat. Oulu-lisän suuruus on melko pieni (110€/kk) verrattuna valtakunnalliseen lastenhoidon kuntalisän keskiarvoon (150€/kk). Mainittakoon, että kunnallinen päivähoitopaikka maksaa kunnalle noin 1000 euroa kuukaudessa, ja asiakkaan maksamat päivähoitomaksut kattavat tästä 24 – 264 euroa. ”Oulu-lisän poistamisen tuomat säästöt olisivat vuositasolla 1,2 miljoonaa euroa”. Helpon laskutehtävän perusteella Oulu-lisän vaikutus per perhe on siis 1320 euroa vuodessa ja poistaminen koskisi reilua 900 perhettä.

”Selvitysten ja käytännön kokemusten mukaan kuntalisä ei ole vaikuttanut lapsiperheiden hoitopaikkavalintoihin.” Varmasti hyvätuloiset kotihoidontuen nauttijat jatkavat kotihoitoa, vaikka nyt nipistettäisiinkin tämä ylimääräinen satanen kuussa, mutta olisiko aihetta nyt muuttaa Oulu-lisän ehtoja ja suuruutta, jotta sen vaikutukset olisivat toivottuja? Siirrettäisiinkö nuo ylimääräiset sataset niille pienituloisille monilapsisille perheille, joiden lähimaastossa ei päiväkoteja ole, kun muutoin rahat menevät lasten liikuttamiseen kodin ja päivähoidon väliä? Kelan kotihoidontukikin on jaettu perusosaan ja hoitolisään, jota maksetaan tulojen perusteella. Voisiko kuntalisästä siis tehdä samalla tavalla harkinnanvaraisen? Säästötavoite ei tällä täyttyisi, mutta ei päästäisi syvempään ojaan puuttuvien hoitopaikkojen takia. Tämänviikkoisessa Opetuslautakunnan kokouksessa oltiinkin esitelty selvitys evakkopäiväkotien tarpeesta. Nykyään uusia päiväkoteja kaavoitetaan vain uusille asuma-alueille, joten päivähoitopaikkoja on siellä, missä hyvätuloisia. Paine päivähoitopaikkojen saamiseksi lähelle Kanta-Oulun keskustaa kuitenkin kasvaa, sillä kuntien yhdistymisen jälkeen ihmiset, jotka käyvät töissä keskustassa entisistä ympäryskunnista, haluavat luonnollisesti lapsensa hoitoon lähelle työpaikkaa, jottei lapsen hoitopäivä venyisi.

Ratkaisuna sivistyslautakunnassa nähtävästi tarjotaan ensi syksynä alkavaa yksityisen perhepäivähoidon palvelusetelin käyttöönottoa. Perhepäivähoitaja, yksi maailman epäkiitollisimmista ammateista. Kunta säästää, koska ei tarvitse järjestää fyysisiä tiloja päivähoidolle, koska lapset hoidetaan hoitajan kotona. Mutta miksi eletään taas palvelusetelien ja palvelurahojen käsitteiden keskellä? Ja mitä on tämän hankkeen lupaama taloudellinen toimeliaisuus, saati tietojärjestelmien lisäämä organisaation tehokkuus? Olen todella sitä mieltä, että perhepäivähoitajia on saatava lisää. Viime keväänä hoitajaa jonottaessamme saimme kuulla, että samaa perhepäivähoitopaikkaa jonotti yksistään Tuirassa 30 lasta. En vain usko, että palveluseteli toimisi tässä(kään) palvelussa niin, että se todella parantaisi pienituloisen valinnanvaraa.

Oma lapseni sai lopulta päivähoitopaikan viime viikon tiistaina (yksi tuollainen päiväkotiremonttityömaa on meidän takapihalla, ja ei, en saanut lastani siihen lähimpään, vaan kolmanneksi lähimpään päiväkotiin kotoa katsottuna. Ihan hyvä sekin.) Kesän ajan häntä hoiti osa-aikaisena kaksi eri hoitajaa. Olihan se mukavaa ja vastuullista toimia työnantajana (tosin kallista lystiä se; laskin, että tällä järjestelyllä jäin kuukaudessa n. 250 euroa voitolle).

En myöskään ymmärrä Oulu-lisän poiston argumenttia siitä, että säästöä tulee tehdä, mutta osoitetaan ao. rahaa toisaalle, ehkäisevään toimintaan ja avoimen kerhotoiminnan maksujen poistoon. Avoin päiväkoti on mainio toimintamuoto (itsekin olen työskennellyt Vihreässä talossa v. 2004), mutta miksi ottaa pois samoilta ihmisiltä toisaalta ja siirtää toisaalle, sillä avoimen päiväkodin palveluja käyttävät juuri kotihoitoperheet. Eri avointen päiväkodin kerhoryhmien maksut liikkuvat kuitenkin vain kohtuullisessa muutaman kympin tasossa per kuukausi. Vai onko tarkoitus supistaa avoimen varhaiskasvatuksen tarjontaa häivyttämällä palvelun käyttäjät? Eikö tuo vuodessa säästyvä pikkuraha 1,2 miljoonaa olisi sitten kuulunut osoittaa juuri päivähoitopaikkojen määrää edistävään toimintaan, sillä kuten ollaan nähty, on päivähoitopaikkoja liian vähän tai ne ovat väärässä paikassa? Uuden Oulun kunnissa syntyi viime vuonna kuitenkin 2820 lasta. Vaikka valtakunnallinen syntymisbuumi on taittunut, kai ne nämäkin jonnekin täytyy laittaa.

Ja jotta ei totuus unohtuisi: kaupungin budjettesityksen ylitys viime marraskuussahan oli tuon 2 miljoonaa. Kesti nähtävästi sopivasti 9 kuukautta, että keksittiin, kuka maksaa.