Palkkatuen kuntalisä työnantajien tietoisuuteen
Mielipidekirjoitus, julkaistu Kalevassa 8.12.2019
Palkkatuen kuntalisä työnantajien tietoisuuteen
Oulun elinkeino- ja työllisyysliikelaitos BusinessOulun tämän vuoden talousarviototeumassa havaittiin ikävä ilmiö. Yrityksille ja yhteisöille myönnettävää palkkatuen kuntalisää jää käyttämättä yrityksillä melkein puoli miljoonaa ja yhteisöillä 1,1 miljoonaa euroa, siis kolmasosa varatusta määrärahasta. Näin on käymässä toistamiseen, vaikka tuen myöntämisen kriteerejä lavennettiin viime keväänä.
Kyseessä on TE-toimiston myöntämän palkkatuen päälle myönnettävä tuki, kun työllistettävä täyttää kuntalisälle määritellyt kriteerit. Niitä ovat mm. työsuhteen kesto, työaika, ja työllistettävän henkilökohtaiset ominaisuudet (työttömyyden kesto, työntekijän ikä). Tukea voidaan maksaa myös oppisopimuskoulutuksen yhteydessä. Julkisten tukien yhteenlaskettu suuruus voi olla jopa 50 % henkilön palkkauskustannuksista.
Onko palkkatuen maine työnantajien keskuudessa kärsinyt, kun takavuosina määrärahat loppuivat aina alkuvuodesta kesken? Vai onko tieto tukimahdollisuuksista huono? Onko tukia vaikea hakea? Vai porskuttaako Suomi nyt niin lujaa, että tuille ei ole tarvetta? Aihe vaatii työnantajien herättelyä ja keskustelua siitä, mikä on tarkoituksenmukaista.
Palkkatuki ja kuntalisä ovat mainio keino pienentää työnantajan riskiä palkata ihminen sellaisiin uusiin ja yksilöllisiin työtehtäviin, joihin ei ole olemassa suoraa koulutusta, vaan joissa esimerkiksi työnkuva ja työtehtävät opitaan työpaikalla soveltaen vanhan ammatin päälle. Palkkatuki sopii siis erityisen hyvin nuorten ja alanvaihtajien työllistämiseen.
Toivon, että BusinessOulun ja TE-toimiston väki löytävät yhdessä keinoja tarjota tukea aktiivisesti. Työllisyyden kuntakokeiluun mukaan pääsemisen päätöstä odotellessa on työllisyyden hoidossa saatava kaikki keinot käyttöön – nytkin keinoja on olemassa, ja vuoropuhelu edistäisi niiden kehittämistä.
Hilkka Haaga (vas.)
Oulun kaupunginvaltuutettu,
kaupunginhallituksen ja BusinessOulu liikelaitoksen johtokunnan jäsen
Lisätietoa palkkatuen kuntalisästä: https://www.ouka.fi/oulu/tyo-ja-elinkeinot/kuntalisa-yrityksille-palkkatukityossa
Vasemmistoliitto on yrittäjäpuolue
Puhe Vasemmistoliiton puoluekokouksessa Kuopiossa 16.11.2019
Hyvät toverit, hyvä puoluekokousväki.
Puhuttaisko tähän väliin vähän bisnestä?
Vasemmistoliiton keskustelu yrittäjyydestä keskittyy pakkoyrittäjyyteen, pienyrittäjiin ja itsensä työllistäjiin, mutta kohtalaisen kokoisen liikevaihdon osakeyhtiötkin ovat suomalaisen työn kivijalkaa.
Aina saa yrittää, mutta aina ei onnistu.
Jos sosiaaliturva on itsensä työllistäjällä heikko, niin niinpä on osakeyhtiössä epäonnistuneen yrittäjänkin. Konkurssin jälkeen sosiaaliturvaa saadakseen voi mennä jopa vuosia: y-tunnus pitää olla revitty, poltettu, kääritty haponkestävillä ketjuilla ja kolmella titaanilukolla grafeeniarkkuun ja saatettu syvemmälle maan poveen kuin Jouni Jussinniemen työpaikka.
Työpaikkoja syntyy eniten 1-10 hengen yrityksiin, usein osakeyhtiöihin. Pienessä yrityksessä ollaan samassa veneessä ja monesti kuin yhtä perhettä. Pienyrityksessä työnantaja ja työntekijä eivät ole vihollisia.
Toverit,
olen huolissani siitä, että useat yritykset yhä useammalla toimialalla päätyvät isompien – usein ulkomaalaisten – ostamaksi. Monimutkaiset omistusjärjestelyt vievät verotulot pois Suomesta ja pikavoittoihin tähtäävät nopeat exitit heikentävät työntekijöiden turvaa. Tämä ei varmasti ole yrittäjienkään tahtotila.
Hyvät toverit,
en usko, että suurin osa suomalaisista yrityksistä kannattaa edunvalvojansa Suomen Yrittäjien huonoja, ei loppuun asti mietittyjä kommentteja ja kannanottoja.
Esimerkiksi irtisanomista pienessä yrityksessä helpottava pärstäkerroinpotkulaki on suorastaan vahingollinen. Pieni yritys ei muutenkaan pysty houkuttelemaan pätevää työvoimaa verrattuna suuryrityksiin, joilla on varaa kilpailla osaajista tarjoamalla parempaa palkkaa ja laajoja työsuhde-etuja.
Suomen Yrittäjät ei lausunnossaan vastustanut aktiivimallin purkamista mutta katsoi, että työttömän omavastuuaika tulisi palauttaa nykyisestä viidestä päivästä seitsemään. Miksi? Miten työttömäksi joutuneen karenssipäivä tai kaksi aidosti vaikuttaa yritysten toimintaedellytyksiin?
Suomen Yrittäjien joka toinen vuosi julkaistavan jäsenkyselyn, Elinkeinopoliittisen mittariston mukaan yrittäjämyönteisyyttä on se, että kunnat ulkoistavat palveluja yrityksille ja tekevät lähinnä yksittäisiä yrityksiä miellyttäviä maankäytön päätöksiä. Sen sijaan vuodesta toiseen yrittäjien mielestä vähiten yritysten menestykseen vaikuttava tekijä on koulutus!
Meitä ei turhan usein näy yrittäjäjärjestöjen puheilla, saati että pyrkisimme vaikuttamaan niissä sisältäpäin. Joko olisi vasemmiston aika kaapata valta Suomen Yrittäjissä!
Siis vasemmistoyrittäjät: olkaa kuulolla. Jatketaan keskustelua siitä, mihin ennen vaaleja yrittäjäohjelmatyöryhmässä jäätiin.
Se aika vuodesta – talousarvion käsittely
Oulun kaupunginhallitus kokoontui marraskuun alussa budjettiriiheen käsittelemään vuoden 2018 talousarviota ja suunnittelukautta 2019–2020. Tänään 14.11. kaupunginhallitus jatkaa äänestyksiin nissä aiheissa, mistä ei neuvottelutulosta olla saatu. Valtuustossa muutosesityksiä kaupunginhallituksen pohjaan tehdään 27.11. ja päätökset ensi vuoden budjetista nuijitaan pöytään 11.12. Mitä siis on luvassa?
Talousarvion vai käyttötaloussuunnitelman asioita?
Kaupunginjohtajan tekemä talousarvioesitys oli ensi lukemalta melko ameeba – mitään ei tekstikirjausten mukaan esitetty leikattavaksi! Kuitenkin kirja sisälsi jo valmiiksi leikkauksia 20 miljoonaa, eri hallintokuntien kutistetuissa raameissa. Kaupunginvaltuuston valta talousarvioon kulkee näin isossa organisaatiossa ylätasolla, pienet pirut luuraavat lautakuntien päätettävissä käyttötaloussuunnitelmissa. Jos tarkempia säästösuunnitelmia ei ole kirjattu talousarviokirjaan, on valtuustolla aika vaikea tehtävä arvioida raamin riittävyyttä kullekin hallintokunnalle. No, nyt ei ole vaikea arvioida: ei se riitä. Eilisessä valtuuston kokouksessa myönnettiin ylityksiä tältä vuodelta jos jollekin hallintokunnalle – ja ensi vuoden raami on siis tiukempi.
Missä tulot?
Virkamiesesityksen heikkous on vasemmiston mielestä tulojen kehittymisen vaisu arviointi sekä velkaantumisen liiallinen dramatisointi. Oulun Sataman iso investointi on toki menoja, mutta investoinnista johtuvaa tulojen kasvua ei ole huomioitu riittävästi. Tänä vuonna yleisen taloustilanteen ja työllisyyden parannuttua verotulot ylittävät arvion 17 miljoonalla eurolla. Sitoutumaton sanomalehtemmekin intoutui jo uutisoimaan, että Oulun yhteisöveron tuotto syöksyy. Tosiasiallisesti dramaattisesta käppyrästä jäi puuttumaan tämän vuoden ennuste, joka tähtää 44,6 miljoonan euron verotuottoon – siis vuoden 2009 ja 2011 tasoon. Suunta on ylöspäin.
Vasemmiston muutosesityksistä
Aiempina vuosina on väännetty mm. alle 18-vuotiaiden maksuttomista liikuntavuoroista, yksityistieavustuksista, strategiarahasta kulttuurin, liikunnan ja ennaltaehkäisevän työn kohteisiin, varhaiskasvatuksesta, Oulu-lisästä, perhehoitajien määrästä ja mistä vielä.
Tänä vuonna vasemmisto nosti keskeisiksi tavoitteikseen hyvinvointikeskusten vastaanottoaikojen paremman saatavuuden iltavastaanottoajoilla ja puhelimitse sekä terveyskeskusmaksun poistamisen. Ajamme myös varhaiskasvatuksen subjektiivisen päivähoito-oikeuden palauttamista, varhaiskasvatuksen ryhmäkokojen pienentämistä sekä yksityisen ja kunnallisen päivähoidon käytäntöjen yhdenvertaistamista. Mukana esitysnipussa oli myös mm. Pikisaaren kulttuurikeskus, eläinmuseon säilyttäminen Linnanmaan kampuksella, huumetyön parempi toiminnan järjestäminen sekä pyöräilyn edistämiseen suunnatun budjetin selkeämpi seuranta.
Poikkeuksen aiempiin vuosiin tuo vapaaehtoisista asiantuntijoista – siis valtuutetuista – koostuneen ryhmän esitys työllisyyden hoidon pullonkaulojen ratkaisemiseksi. Oulun malli 2.0 -valmisteluryhmään kuului edustus jokaisesta halukkaasta valtuustoryhmästä. Ryhmän pani alulle vasemmiston valtuutettu ja työllisyysasiantuntija Anne Huotari.
Veroista
Verotusasioissa ryhmässämme oli kahta tuulta. Tuloveroprosenttiin ei kaivattu muutoksia, mutta kiinteistöveroista rakentamattoman rakennuspaikan 3 % veroa itse kannatin. Mielestäni kaupungin hyväksi tunnustettu maapolitiikka on ansiosta tunnustettua, mutta on myös kallista ostaa maa-alueita ja kaavoittaa alueita kauas keskustasta, kun mm. entisten kuntakeskusten läheisyydestä löytyy valmiiksi kaavoitettuja tontteja kuntainfran, kuten tien, viemärin ja voimalinjan äärestä. Tämä vero voisi nostaa tontinomistajien kynnystä pantata tontteja arvonnousua odotellen ja voisi saada tontteja kiertoon alueilla, joilla on paineita palvelujen kustannustehokkaaseen järjestämiseen. Verokertymä olisi ollut maltillinen muutama sata tuhatta euroa. Esitys kuitenkin hävisi eilen valtuuston äänestyksessä, joten Oulun veroprosentteihin ei tullut muutoksia.
Eikä siinä vielä kaikki
Talousarvion käsittely on aina intensiivistä, mutta näin valtuustokauden alussa siihen kohdistuu aina suuria odotuksia ja epäluuloja, sillä samaan aikaan käsitellään myös muita, itse asiassa isompia ja ohjaavampia asiakirjoja. Tulossa on siis palveluverkkoselvitys ja siihen liittyvät päätökset, omistajapoliittiset linjaukset, Muutosohjelma, kaupunkistrategia ja monia muita strategiasta johdettuja ohjelmia, joissa linjataan paitsi poliittisesti ja sisällöllisesti, myös toteutetaan säästöjä. Esimerkiksi tavoittellisen Muutosohjelma 2020:n toimenpiteet 40 miljoonaa parempaan vuosikatteeseen ovat pääosin leikkauksia.
Hallituksen kokeilukulttuuri koettelee hermoja
Oulun kaupunki haki yhdessä seudun kuntien kanssa seudullista työllisyyskokeilua. Kaupunginhallitus joutui viime maanantaina 20.3.17 vastaamaan Työ- ja elinkeinoministeriön lausuntopyyntöön kielteisesti.
Kokeiluun lähtevien tahojen, eli TE-toimiston ja muiden alueen kuntien kanssa käytyjen neuvottelujen jälkeen todettiin, että ”kunnat eivät lähde toteuttamaan alueellista työllisyyskokeilua resursoinnilla, joka ei vastaa riittävällä tasolla kohderyhmän volyymia ja ota huomioon asiakasryhmän palvelutarpeita. Resurssikysymys on kriittinen asia kokeilun toteutuksen kannalta.” Lisäksi hallitus veti maton jalkojen alta luonnostelemalla uuden kasvupalvelulain niin, että työnvälityspalvelutkin yksityistettäisiin ja kilpailutettaisiin, kun tämä Oulun kokeilu olisi nojannut yhteen vahvaan julkiseen toimijaan. Aika näyttää, mihin tämä uudistus johtaa, pitkäaikaistyöttömien työllistäminenhän on niin hyvä bisnes.
Toimeentulotuen käsittely siirtyi vuodenvaihteessa kunnilta Kelalle. Tarkoitushan oli, että asiakkaan tiedot löytyisivät samasta paikasta ja tämä nopeuttaisi käsittelyä, jolloin pienemmällä työntekijämäärällä saataisiin enemmän päätöksiä käsiteltyä. Mielestäni tämä oli hyvä ja kannatettava tavoite, kun palvelu asiakkaallekin paranisi yhden luukun myötä. Valitettavasti uudistus kuitenkin aiheutti uskomattoman kaaoksen ja pitkitti päätösten saamista, kun etuuskäsittelijöitä ei ollut resursoitu heti uudistuksen kärkeen riittävästi. Monet toimeentulotukea hakeneista ovat nyt taloudellisissa ongelmissa käsittelyaikojen venyttyä kohtuuttomasti.
Myös hallituksen perustulokokeilun voi jo ennustaa antavan huonoja tuloksia. Oppositiopuolueiden esittämät mallit perustulosta pohjaavat perustulon laajempaan edustavuuteen aina opiskelijoista yrittäjiin, ei vain työttömiin. Nykyinen kokeilu on liian lyhyt, osallistujia on liian vähän, he edustavat vain yhtä viiteryhmää ja kokeiluun osallistujat sijaitsevat hajan ympäri Suomea. Ei tarvitse olla meedio sanoakseen, että kokeilun tulokset eivät ole kummoiset: tilastollista vertailtavuutta ja tietoa siitä, miten perustulo käyttäytyy eri työmarkkinatilanteissa, ei näin pienellä otannalla saada.
Sote-uudistuksen alkuperäiset tavoitteet; kustannusten pieneneminen, palvelupolkujen parantuminen ja kansanterveyden edistäminen eivät ole toteutumassa poliittisten lehmänkauppojen ansiosta. Keskusta sai läpi maakuntamallinsa, kun antoivat kokoomukselle valinnanvapausmallin. Perussuomalaiset taas eivät ymmärrä vastustaa mitään. Onneksi lähes kaikki tahot, joilta lausuntopyyntö valinnanvapauslaista on pyydetty, ovat antaneet kriittisen, jopa negatiivisen sellaisen.
Hallitus odottaa rakenteellisilta uudistuksilta ja kokeiluilta paljon, mutta unohtaa luonnon lait. Sehän se rakenteellisen uudistuksen idea on, että säästöt tulevat sitten aikanaan, kun tehty rakennemuutos alkaa vaikuttaa. Jos kokeiluilta viedään resurssit, eivät ne pääse toteutumaan suunnitellulla tavalla ja käytetty resurssi menee kokonaan hukkaan.
Työllisyyskokeilu on nyt siis jäissä. Kuitenkin Oulu maksaa työmarkkinatuen korotettua kuntaosuutta 23 miljoonaa euroa vuodessa. Tänä keväänä BusinessOulu liikelaitos ja työllisyyspalvelut tuodaan yhteen liikelaitokseen. Toivottavasti tällä rakenteellisella liikulla saataisiin vaikuttavuutta edes työvoiman ja -tarpeen kohtaamiseen.
