Reippaita rivejä

Palaa edelliselle sivulle

Kohti kevättä ja loputonta voittoa

17. huhtikuuta 2017, 16:13

Valtuutettu Hilkka Haaga OuluKuntavaaleista on kulunut viikko, tarkistuslaskenta tehty ja pääkoppa on huilannut sen verran, että jotain ajatuksia voi saattaa lauseiksi saakka.

Ensinnäkin: KIITOS ÄÄNESTÄJILLENI
ja tukijoille, apureille ja kotijoukoille! Lupaan olla luottamuksen arvoinen valtuutetun tehtävässä. Olen tosi tyytyväinen äänimäärään: lähes triplasin sen edelliskerralta ja nousin varavaltuutetun paikalta listan neljänneksi heti entisten ja nykyisten kansanedustajien perään. Oli mukavaa vertailla henkilökohtaista saldoa myös muiden puolueiden ehdokkaiden äänimääriin. Rohkeasti tulkitsen, että jotain on tullut tehtyä oikein 🙂

Vasemmistoliitto sai siis yhden paikan lisää Oulun valtuustoon. Pohjois-Pohjanmaalla ohitimme kokoomuksen ja olemme piirin toiseksi suurin puolue! Persut romahtivat, kannatus hajaantui ainakin Oulussa Aidon suomalaisen yhteislistan ja nukkumisen välimaastoon. Vihreiden nousun myötä selkiää, nousivatko talousliberaalit vai punavihreät ja minkälaista yhteistyötä minkäkin ryhmän kanssa voi tehdä. Valtakunnallisesti tarkastellen valtuustot naisistuivat ja nuorenivat. Mutta miten meillä?

Oulun vasemmiston 11 valtuutetusta vain kolme on naisia. Varavaltuutetut mukaan laskien 22:sta luottamushenkilöstä 7 on naisia. Naisten uupumisen luulen johtuvan ainkain osin siitä, että näissä vaaleissa äänestäjät keskittivät ääniä tutuille nimille, ehdokkaille, joihin puolueet henkilöityivät. Meillä naisten äänet keräsi Hanna Sarkkinen. Keskustaa haravoi kaupunginhallituksen puheenjohtajana tutuksi tullut Riikka Moilanen ja valtuuston puheenjohtaja Hänninen oli kokoomuksen listan eniten ääniä saanut. Vihreiden ryhmäpuheenjohtaja, julkisuudessa paljon teemoillaan esiintynyt Jenni Pitko rohmusi hänkin yli 1300 ääntä.

Koska kuntavaalit eivät koske pelkästään valtuustopaikkoja, tämä tarkoittaa, että tiettyihin lautakunta- ja toimikuntapaikkoihin naisilla tulee olemaan vientiä. Luottamushenkilöiden paikkojen jakoon vaikuttaa itse kunkin valituksi tulleen tai ehdolla olleen omat intressit, jotka voivat liittyä valtakunnan, maakunnan tai kunnan politiikkaan. Merkittäviä paikkoja, joihin kuntavaalituloksen perusteella ihmisiä valitaan, ovat mm. nykyiset maakuntavaltuusto ja -hallitus, sairaanhoitopiirin elimet, koulutuskuntayhtymä, kaupungin osake- ja osakkuusyhtiöt, suuret lautakunnat siku, hyve, y&y ja uusi BusinessOulu liikelaitos sekä tietty kaupunginhallitus ja valtuuston puheenjohtajisto.

Lisäksi paikkojen jakoon vaikuttaa puolueiden strategiat: mitä puheenjohtajuuksia milläkin päätöksenteon osa-alueilla kukin haluaa ottaa haltuun ja osoittaa asiantuntemusta. Vieläpä henkilökohtaisiin toiveisiin voi vaikuttaa sekin, mistä sidosryhmistä äänet ovat tulleet vai onko valittu henkilö ns. yleispoliitikko. Monet ehdokkaat profiloituvat ajamaan tiettyjen ryhmien asioita, jolloin luontevaa on pyrkiä ao. asian toimielimeen lähemmäs päätöksenteon valmistelua.

Ja seuraavaksi on luvassa maakuntavaalit. Jos se sote joskus tulee. Maakuntavaalien tuloksen perusteella kuntien elimiin voikin tulla muutoksia, kun jo kertaalleen valitut päättäjät siirtyvät seuraavalle päätöksenteon askelmalle. Tämä on kuitenkin normaalia kehitystä, joka antaa tilaa uusille päättäjille, joita oli ilahduttavan paljon vasemmistonkin riveissä – ja jotka pärjäsivät mainiosti kampanjatyössä!

Uusi valtuusto aloittaa työnsä kesäkuussa. Tällä välin puolueet neuvottelevat paikkajaosta ja vanhat elimet pusertavat tehtävänsä loppuun. Työn juhlaa, vappua, saamme juhlia tänä vuonna poikkeuksellisesti vaalivoiton siivittämänä – nyt vaalityötäkin saa juhlia! Tavataan siis kaduilla, toreilla ja tapahtumissa!

hyväksytty

Vastaa