Reippaita rivejä

Arkisto: / Palaa edelliselle sivulle

Konsultti kosioretkellä

7. helmikuuta 2020, 9:51

Oulu tilasi ulkoisen arvioinnin Suomen tunnetuimman kuntasaneeraaja Eero Laesterän (kok.) konsultointiyritykseltä. Saimme ehdotuksen, joka sisälsi jotain uutta, paljon vanhaa ja ruiskukan sinistä.

 
Kuinka luonnollista kasvukeskukselle: kaupunkiin muuttaa niin ikääntyviä, työttömiä kuin opiskelijoita. Toimintamenot kasvavat, kun palvelutarve kasvaa. Kuntaliitoksen jäljiltä prosessit ja hallinto vielä hieman hiomatta. Alijäämää tehty useampana vuonna, sillä kasvava palvelutarve on vaatinut investointeja infraan ja peruspalveluihin: kouluja, päiväkoteja, uusia asuinalueita ja käsipareja.

 
Oulussa on sopeutettu ja juustohöylätty jo vuosia, kun rakennemuutoksen jälkeen suuret yhteisöveron maksajat ovat harvassa. Esimerkiksi sote-palveluista on säästetty kerrannaisia menoja kuudessa vuodessa 360 miljoonaa euroa. Palveluverkkoa on keskitetty ja sairaanhoitopiirin kanssa tehdään selvitystä, miten ihmiset saataisiin hoidettua nopeammin ja edullisemmin. Pari vuotta sitten tehtiin 40 miljoonan tavoitteellinen Muutosohjelma, jolla oli tarkoitus vastata sote-uudistuksen kunnille aiheuttamiin verotulojen muutokseen. Sotea ei tullut, mutta säästettävää jäi: muutosohjelma jäi tavoitteestaan, puskista tuli syntyvyyden raju lasku, ja ikääntyneiden määrän kasvu tuplasi haasteen. Siispä päättäjät tilasivat sovussa kaupungin johdon kanssa konsulttiselvityksen: katsotaan nyt sitten, mitä muut meille keksisivät. Todettiin, että tilaus ei kuitenkaan ole sitova lupaus. Naimisissa selvityksen kanssa ei olla.

 
Konsultti jopa kiitteli Oulun virtaviivaista taloudenhoitoa löytäen silti 54,5 miljoonalla leikattavaa. Laesterän lista ei ole kovin mielikuvituksekas. Mukavuusalueellaan konsultti on numeroissa, joten ehdotukset ovat käytännössä lista kunnan toteuttamista ei-lakisääteisistä palveluista ilman arviota siitä, miten kyseinen toiminta vaikuttaa kulujen muodostumiseen toisaalla. Esimerkiksi vuoden verran Oulussa voimassa olleen nuorten maksuttoman ehkäisyn on muissa kunnissa todettu säästävän raskaudenkeskeytyksissä. Kyytiä selvityksessä saavat myös avantouintipaikat, kulttuuriavustukset, liukumäet ja muut nimelliset kulut. Ympäri Suomea riiuureissuillaan kulkeva konsultti on tunnettu hölmöläisten peiton jatkamisena kutsutusta talousosaamisestaan. Morsian sanoo kyllä, ja hääyönä jalkoja palelee.

 
YLE uutisoi ennenaikaisesti yhteistoimintamenettelyn alkamisesta, vaikka päätöstä ei olla tehty. Yt-menettely on tehtävä, kun toimintaan tulee muutoksia, muitakin kuin irtisanomisia tai lomautuksia. Varhaiskasvatuksessa henkilöstön tarve pienenee jopa 450 työntekijällä ja samaan aikaan ikääntyneiden palveluihin tarvitaan yli 500 uutta ammattilaista. Onnistummeko houkuttelemaan ja kouluttamaan nykyiset lastenhoitajat vanhuspuolelle? Yyteet voi myös viedä työkalut toteuttaa rekrytointia, työllisyyden hoitoa ja velvoite- ja palkkatukityöllistämistä – ja näin konsultti itse vaikeuttaa ehdottamaansa 4,5 miljoonan säästöä työmarkkinatuen kuntaosuuksista.

 
Oulun kannattaisi siis pitää huoli kaupungin houkuttelevuudesta ja keskittyä tarkastelemaan, missä on kerralla mahdollisuus suuriin säästöihin: työmarkkinatuen kuntaosuuksissa eli sakkomaksuissa (21,4 miljoonaa) sekä hankinnoissa ja ostopalveluissa (500 miljoonaa). Valtuustoryhmät vetäytyvät nyt neuvotteluihin. Uskon, että Oulun päättäjät osaavat ja haluavat arvioida vaikutukset ennen päätöksentekoa – ainakin vasemmistoliitto tätä jaksaa vaatia niin myötä- kuin vastamäessä.

 

Kolumni julkaistu Kansan Tahdossa 6.2.2020

hyväksytty


Kansalaisaloitteella voi vaikuttaa: #vesionmeidän

4. helmikuuta 2020, 9:58

Selvä kuin vesi. Vesi vanhin voitehista. Elämän vesi. Tosi kuin vesi.

Kansalaisaloite vesihuollon yksityistämistä vastaan avattiin allekirjoituksille kansalaisaloite.fi -palvelussa perjantaina 31. tammikuuta ja jo seuraavana aamupäivänä aloite sai täyteen eduskuntakäsittelyyn vaadittavat 50 000 kannatusilmoitusta. Yhtenä aloitteen alullepanijoista kiitän lämpimästi kaikkia aloitteen kannattajia ja tukijoita!

Ajatus aloitteesta lähti suivaantumisesta Jyväskylän kaupungin vesihuollon yksityistämissuunnitelmiin. Kaupunki selvittää parhaillaan kunnan energiayhtiöön osana kuuluvan vesihuollon vähemmistöosuuden myymistä yksityiselle, kaupalliselle toimijalle. Samoilla vesillä seilaavat myös Ähtäri ja Lahti. Alkuvuodesta myös monet Carunan asiakkaat pöyristyivät sähkön siirtolaskun suuruutta, ja netti täyttyi muisteluista, miten tähän tilanteeseen oikein päädyttiin: miksi Fortum meni myymään omaisuutensa ulkomaiselle toimijalle (tästä tapahtumien kulusta löytyy muuten hyvä katsaus Vasemmistoliiton nettisivuilta).

Oli erittäin kiinnostava nähdä, miten aloite eteni viraalisti ja allekirjoituksia alkoi tulla huimaa tahtia. Aloitteen julkaisun aikaan tiedotusvälineillä sattui olemaan parempaa uutisoitavaa, kuten Brexit, koronavirus sekä kevään työmarkkinakierros ja käynnistyneet lakot, joten median vetoapua emme aloitteelle saaneet kuin vasta sitten, kun tarvittava määrä kannatuksia oli jo kasassa. Internetin ihmeellisessä maailmassa asiaa puolsivat mitä moninaisemmat tahot mitä erilaisimmista ajatussuunnista. On todettava, että tässä mielessä sosialismi on suomalaisten sydämessä. Eräälläkin tunnetulla foorumilla ihmeteltiin, että

”Mitä? Kommarithan ovat oikeassa!”

Miksi ei yksityiselle vesihuollolle?

Kuten aloitteessakin perustelemme:

”Vesihuoltoon ei voi juurikaan syntyä kilpailua sen ollessa niin sanottu luonnollinen monopoli, jossa vain yksi toimija kykenee toimimaan markkinoilla. Ei ole millään tapaa realismia, että jollekin paikkakunnalle Suomessa rakennetaan kilpaileva vesihuoltoverkosto (esim. vesijohtoverkosto) jo olemassa olevan rinnalle.

Maailmalla on paljon huonoja kokemuksia vesihuollon yksityistämisestä. Esimerkiksi Isossa-Britanniassa tämä on nostanut veden hintaa yksittäisille kuluttajille ja samalla veden jakeluongelmat ovat lisääntyneet. Veden laatutaso on laskenut huomattavalla tavalla ja yritykset ovat tehneet huomattavan paljon voittoa tällä luonnollisella monopolilla.

Monet kaupungit Euroopassa (esim. Berliini ja Pariisi) ovat ottaneet uudelleen omistuksensa yksityistetyn vesihuollon siinä ilmenneiden suurten ongelmien myötä.”

Suomessa yksityistämisvimma tuntuu olevan kuntien keino helpottaa lyhytnäköisesti budjettipaineita. Yksityistetty tai ulkoistettu on jo sote-kokonaisuuksia, kuten Kemissä tai Päijät-Hämeessä, jossa hyvinvointiyhtymä jäisi vähemmistöosakkaaksi terveysjätin kanssa perustettavaan yhteisyritykseen. Onpa kilpailulle avaamista ehdotettu rataverkkojenkin osalta – ihmettelen, miten joku toinen operaattori voisi ajella edullisemmin tai nopeammin samoilla raiteilla ja samalla kalustolla, mitä valtionyhtiöltä jäisi käyttöön.

 

Miksi kansalaisaloite?

Hollannissa ja Ruotsissa on jo lainsäädäntöä vesihuollon omistuksen julkisuuteen sekä voiton rajaamiseen. Nykyinen vesihuoltolakimme mahdollistaa yksityiselle vesihuoltotoimijalle ”kohtuullisen tuoton”, mutta kohtuuden rajaa ei ole määritelty.

Aloitteen aukioloaikana on tullut muutamia kysymyksiä liittyen siihen, miksi teimme aloitteen, vaikka Vasemmistoliitto on hallituksessa. Lyhyesti sanottuna: halusimme nostaa asian keskusteluun, koska uskoimme asialla olevan kannatusta yli puoluerajojen ja näin tuoda painetta niin Jyväskylän päätöksentekoon kuin keskustalaisen ministerin Jari Lepän johdossa olevaan maa- ja metsätalousministeriöön uutta vesihuoltolakia valmistellessa. Jyväskylän tapahtumiin nähden uusi ehdotettu lainsäädäntö ei ehtisi puuttua peliin, sillä määräaika vesihuoltouudistukselle on kolme vuotta. Jatkamme kannatusilmoitusten keräämistä vielä jonkin aikaa laajan mielenilmauksen mahdollistamiseksi.

Kansalaisaloitteen suosio mahdollistaa myös laajemman poliittisen keskustelun, ja onkin ollut ilo nähdä, kuinka useiden eduskuntapuolueiden merkittävät henkilöt ovat ilmaisseet tukensa aloitteen sisällölle – ja vielä laajemmin, myös sähkönsiirron myynnissä tehtyjen virheiden korjaamiseen. Viime päivinä uutisoidut sosiaali- ja terveyspalvelujen ulkoistamisesta johtuvat ongelmat ovat seuraava luonnollinen keskustelun kohde.

Siis: kiitos allekirjoittajille ja kippis!

 

Vesi on meidän -aloitteen alullepanijat:

Joona Mielonen, Kotka

Olli Kohonen, Oulu

Hilkka Haaga, Oulu

Vesa Plath, Jyväskylä

Heidi Hietalahti, Oulu

Jouni Jussinniemi, Pyhäjärvi

hyväksytty